Rosafox® -turkisasusteiden materiaalit valitaan huolellisesti. Kangasmateriaalina käytetään villaa ja silkkiä, turkissomisteena ainoastaan suomalaista tarhattua sinikettua, joka on maailmankuulua upeasta silkkisestä turkislaadustaan.

Suomalaisen siniketun käyttö varmistaa myös sen, että ketut kasvatetaan hyvissä oloissa korkeiden standardien mukaan. Meillä on suora kontaktit kasvattajiin, joten tuotteiden alkuperä on aina tarkkaan tiedossa.

Olemme koonneet esittelyn käyttämistämme materiaaleista alan julkaisuista. Materiaalien lisäksi kannattaa tutustua alasvetovalikosta löytyviin hoito-ohjeisiin, jotka auttavat pidentämään Rosafox® -tuotteesi ikää sekä pukeutumisohjeisiin, jotka auttavat löytämään Rosafox® -tuotteellesi uusia käyttökohteita.

Silkki

Silkki on Mulperipuussa elävien silkkiperhosen toukkien kehräämää kuitua. Kun toukka koteloituu, se kehrää ympärilleen kotelon, jonka sisällä se kehittyy perhoseksi. Silkkiäistoukan kehräämä säie rakentuu kahdesta fibroiini-kuidusta. Fibroiini on veteen liukenematonta proteiinia, jonka ansiosta silkillä on erinomaiset lujuusominaisuudet: yksittäinen silkkikuitu on vetolujuudeltaan sitkeämpää kuin saman paksuinen teräs.

Silkki koostuu samoista perusaineista kuin ihmisiho. Puhtaana proteiinikuituna se sopii hyvin esimerkiksi allergikoille ja reumaatikoille.

Silkki on myös likaa hylkivä, koska kuidun pinta on sileä. Se neutralisoi lisäksi hajuja. Yleisesti tiedetään, että silkki tarjoaa yhtä hyvän lämmönsuojan kuin villa. Eläinkuituna silkki ei hiosta edes kesähelteellä, vaan viilentää kuumaa ihoa. Silkki on paloturvallinen materiaali, sillä se ei ylläpidä palamista. 

Silkkivaatteet on hyvä suojata hieltä, hajuvesiltä ja deodoranteilta. Niistä syntyviä tahroja on hyvin vaikea saada pois silkistä. Käytön jälkeen silkkivaate on hyvä ripustaa raikkaaseen ilmaan tuulettumaan. Silkkejä ei kuitenkaan ole hyvä säilyttää likaisina, vaan ne kannattaa pestä heti tarpeen vaatiessa.

(Lue lisää: www.silkki.com)

Villa

Villa on luonnonkuitu ja paljon käytetty tekstiilien raaka-aine. Villa on valkuaisainetta, proteiinia eli samaa ainetta kuin ihmisen kynnet ja hiukset. Villa on hyvä lämmöneriste, joten villaa käytetään erityisesti neuleisiin ja talvivaatteisiin. Villalangan parhaita ominaisuuksia ovat lämpimyys ja kosteudenimemiskyky. Villakuidun kiharuus ja sen sitoma ilmakerros tekevät siitä hyvän lämmöneristeen.

Villaa voi venyttää jopa 70 % pituudestaan ja se palautuu entiseen mittaansa. Villakuitu on suomuinen, jonka vuoksi villavaate vanuu väärin pestessä. Vanumista tapahtuu etenkin silloin, jos villavaatteen pesee liian kuumassa vedessä.

Käyttövaatteiden materiaalina villa on suosittu, sillä vaatteena villa on lämmin, joustava, pehmeä, se ei ole sähköinen, lika irtoaa siitä helposti, se ei syty helposti ja sammuu itsestään sekä se ei rypisty helposti. Jos näin kuitenkin käy, villa oikenee helposti tuuletettaessa ulkona ja kosteassa ilmassa. 

Säilytä villavaate väljästi laskostettuna. Tuuleta usein - raitis ilma ja aurinko ovat koin vihollisia. Pesun jälkeen villatuote on usein ryppyinen, ja se siliää kuivuttuaan huonosti. Villa kellastuu helposti auringossa ja etenkin likaisena se on koin herkkua. Villa vioittuu helposti kemikaaleista, eikä se siedä klooripitoisia pesu- ja valkuaisaineita.

(Lähde: http://www.fi.wikipedia.org)

Siniketun turkis (Alopex lagopus)

Sinikettu on naalin siniharmaa värimuoto. Se on merkittävin suomen tarhatilojen kettu. Siniketun turkki on talvella hyvin vaalea ja kesällä lähes tumman harmaa. Tarhattu sinikettu polveutuu alaskansiniketusta ja grönlanninsiniketusta. Suomi tuottaa nykyään 2/3 maailman länsimarkkinoilla myydyistä ketunnahoista.

Pehmeäkarvaista ja tuuheaa sinikettuturkista on perinteisesti käytetty kauluksiin ja somisteisiin. Värjättävyytensä ansiosta sitä käytetään somisteena yhä enemmän.
(Lähde: STKL ry www.stkl-fpf.fi)

Turkisten tuotantoketju alkaa turkistarhalta. Ennen kuin kuluttaja hankkii pukineen itselleen, turkis on kulkenut turkishuutokaupasta välittäjille ja edelleen muodinluojille, valmistajille, tukku- ja vähittäiskauppaan. Käsityön osuus on merkittävä tuotteen loppuhinnasta.

Turkiseläinten turkin laatu riippuu siitä, miten eläin voi. Turkiseläimet ovat erityisen herkkiä ympäristössään tapahtuville muutoksille. Korkealaatuisten nahkojen tuottaminen vaatii hyvät toimintaedellytykset. Eläinten terveydestä ja eläinsuojien puhtaudesta on huolehdittava. 

Turkisnahkat muokataan ennen kuin niistä tehdään tuotteita. Nahkojen muokkaus on kemiallinen prosessi, joka tekee nahan pehmeäksi ja helppotta sen käsitelyä. Samanaikaisesti muokkaus myös estää nahan kuivumisen ja karvojen irtoamisen.

Muokkauksen jälkeen suurin osa turkisnahoista värjätään tai valkaistaan, jotta juuri oikea sävy saavutetaan. Turkisnahkoja näkee harvoin alkuperäisen värisinä, mutta turkisvärin puhtaus vaikuttaa värjäyksen laatuun. Muotiteollisuus jakaa laatutavoitteet ja -vaatimukset sekä turkistarhaajien että ostajien kanssa.
(Lähde: www.ffs.fi Turkistuottajat)

Turkis on kierrätuksen kautta syntyvä vihreä tuote. Se kestää, on ajan hengen mukaan muunneltavissa ja elinkaarensa lopussa täydellisesti maatuva. (Turkistalous 7/2008).